Tällä viikolla harvase aamu ruokalan nurkilla kävi ilahduttava parveilu. Ikuisuuksien jälkeen retkieväskärryt kertoivat, että vihdoinkin päästään retkelle! Tautitilanteen vuoksi retket ovat olleet harvinaista herkkua jo puolentoista vuoden ajan. Nyt, kun joukkoliikenteen käyttö on taas sallittua ja nykyään myös oppilasryhmille ilmaista, luokka toisensa jälkeen on kirmaillut ympäri kaupunkia.

Päivälehden museo ei koskaan petä

Kasiluokkalaiset suuntasivat pitkän tauon jälkeen keskustaan. Vihdoinkin pois luokkahuoneesta! Vihdoinkin retkellä! Nuoret pääsivät tutustumaan median saloihin Päivälehden museossa. Uutispuiston otsikot pysäyttivät, ja Akun auto viihdytti.

Mikä onkaan Akun auton rekkari?

Uutisjuttujen avulla pääsee kurkistelemaan

lähihistoriaan.

Vallisaaren merellinen lumo

Tällä viikolla ynkkiläiset rantautuivat suurin joukoin Vallisaareen. Navakat tuulet olivat siirtäneet merimatkaa jo muutaman kerran, mutta tällä viikolla päästiin vihdoin matkaan säkenöivässä alkusyksyn säässä. Taideteokset sulautuivat luontoon saumattomasti, joten kiinnostavaa tutkittavaa riitti.

Oppilaiden kuvaukset kertovat antoisasta päivästä:

"Menimme luokan kanssa Vallisaari Helsinki biennaaliin eilen. Lähdimme koululta sinne 8.30. Menimme ensin bussiin ja siitä lauttaan joka vei meidät Vallisaareen. Kun pääsimme perille niin lähdimme tutkimaan Vallisaarta. Meidän ensimmäinen paikka missä kävimme oli Laituri 6. Sen teki Jaakko Niemelä, se kertoi siitä, että jos merenpinta nousisi sille korkeudelle jos pohjoinen jääpeite sulaisi kokonaan. Sitten kävimme muissa paikoissa muunmuuassa Vallisaaren majakka, Hype, Lampi joka oli keskellä saarta, House of Polypores, Ei taivasta rajana. Söimme myös siellä eväitä. Kävimme myös Kuninkaansaaressa. Sitten lähdimme koululle. Minun lemppari oli se Forest (for a thousand years). Se oli sellainen missä kuului luonnon ja sodan ääniä sen oli tehnyt Janet Cardiff & George Bunes Miller. Oli kyllä mahtava päivä oli ihanaa olla kavereitten kanssa ja nauttia. Oli myös hienoja teoksia. Suosittelen kyllä käymään siellä." Isa 6A

Forest (for a thousand years) loihti vaikuttavan aikamatkan

äänien muodossa läpi vuosituhannen.

"Lähdimme Vallisaareen, Helsinki Biennaaliin kutosluokan kanssa. 8.30 hyppäsimme bussiin ja siitä lauttaan. Kun olimme perillä lähdimme kiertämään saarta. Kävimme läpi hienoja taidetteoksia. Minun lempiteokseni oli esimerkiksi Ei taivasta rajana jonka oli tehnyt Laura Könönen. Teos esitti taivaasta tippuvia palasia eli kivenlohkareita jotka oli maalattu sinisellä ja valkoisella maalilla. Olimme saarella noin neljä ja puoli tuntia. Kävimme myös katsomassa muita hienoja teoksia. Viimeisenä kävimme katsomassa Kuninkaansaarta. Sen jälkeen lähdimme lautalla kohti Käpylää."😊 Iris 6A

"Ei taivasta rajana" herätti ihastusta.

"Kävimme 6.lk kanssa Vallisaaressa Helsinki Biennalissa. Taideteokset olivat siellä hienoja ja vaikuttavia. Minun lempiteokset oli Teemu Lehmusruusun ääniteos jossa kuunneltiin puun lahoamista. Toinen oli Janet Cardiffin & George Bures Millerin ääniteos Vallisaaren eri aiheista (kuten luonto, ihmisten arki ja sota). Vallisaaressa oli myös ihana merellinen tunnelma ja matka Vallisaareen lautalla oli mukava." Pipsa 6.lk

Kuvat: Pipsa 6.lk

Kutosten komea poppoo retkiluokkakuvassa

Myös vitosten olivat kahden luokan voimin tutustumassa merelliseen biennaaliin. Opettajien mielestä päivä oli mitä onnistunein. Mikä oppilaista oli kaikkein mukavinta?

"Tällä viikolla kävimme retkellä Helsingin Biennaalissa. Se tuntui kivalta, siksi koska siellä oli hienoja nähtävyyksiä. Hienoin taideteos oli korealainen sotilaan kertomia muistoja . Tykkäsimme siitä, kun siinä oli jännittävä tarina. Biennaalissa oli hienoja kivipalloja. Onneksi ne eivät lähteneet liikkeelle. Samassa paikassa yksi oppilas tippui veteen. Sieltä saaresta ei saanut mitään käteisellä. Se ei ollut ilouutinen oppilaille."

“Peräsuolipaikka, koska se oli hauskan näköinen ja siellä oli lämmin. Korea-juttu oli hieno ja rauhoittava.”

“Kaks pelottavaa paikkaa, joista luultiin et oli jotain ja sit oli se mörköovi.”

“Ne pallot oli kivoja, koska siitä oli hyvä näkymä merelle ja niillä pystyi istumaan. Ne oli myös hienoja ne pahkat, jotka oli siinä puussa. Ne, joiden toinen puoli oli kultainen.”

“Kuulat oli siistejä ja tosi hienoja. Tosi hieno paikka!”

Kuulat kutsuivat kiipeämään.

Jätemuovista virkattu koralliriutta muistuttaa
ilmastonmuutoksesta ja roskaantumisesta.

Olympialaiset kolin tapaan

Jokavuotiseen tapaan Pikkukosken ranta kutsuu ynkkiläisiä mittelemään ruumiinkuntoa ja yhteishenkeä. Kolilaisten olympiaadi on mahtavan lyhyt: vain yhden vuoden. Perinteiset syysolympialaiset vietettiin perinteisen hyvässä säässä Pikkukosken rannalla. Vuosiluokat kisailivat kolmessa lajissa: koriksessa, lentiksessä ja mölkyssä. Ysit kestivät perinteiden asettamat paineet ja veivät voiton kotiin. Historiallista sen sijaan oli, että seiskat pistivät oikeasti kampoihin kaseille ja hävisivät voitot vain yhdellä pisteellä!