Viikkotiedote 25.1.2013

 

 

Uusia ja vanhoja ystäviä Hollannista

 

 

Yläkoulun odotetut hollantilaiset vieraat majoittuivat jo viime viikonloppuna suomalaisiin perheisiinsä. Maanantaiaamuna tultiin yhdessä kouluun ja tehtiin heti alkuun porukalla visitti  opettajainhuoneeseen. Hollantilaisille oli uutta, että opehuoneeseen voi noin vain mennä.

 

Viikko oli täynnä hauskaa yhteistä ohjelmaa. Tässä ollaan lähdössä Fazerille, joka tietysti kuului viikon odotetuimpiin kohteisiin. Hollantilaiset pitivät huippuelämyksinä myös esimerkiksi käyntiä Heurekassa sekä saunomista, joka oli monelle ensikokemus.

"Kyllä tätä syö", kommentoivat vieraat lähtöpäivänä koululounastaan kohteliaasti hymyillen. Hollantilainen ruoka kuulemma on "ihan erilaista", vaikka asiaa oli vaikea selittää. Kouluruoka ylipäänsä on hollantilaisille tuntematon käsite, sillä heillä koulu ei tarjoa ateriaa. Jokaisella on mukana omat eväät, voileipiä ja vähän muuta naposteltavaa. Kuuden aikaan illalla syödään sitten perheen kanssa kotona vahva ateria.

Mikä on ruokailutapojen lisäksi suurin ero Yhtenäiskoulun ja oman hollantilaisen koulusi välillä? Annet vastaa: "Täällä oppilaat saavat tehdä asioita, joita meillä ei saa: syödä purkkaa ja pitää puhelinta tunnilla, kävellä sisään opettajainhuoneeseen..."  Eroa siis on, mutta kumman eduksi? Annet miettii diplomaattista vastausta, ja lounaspöydässä syntyy keskustelua. "Joo, oikeus käyttää puhelimia meillekin!" innostuu joku hollantilaisista. "Ok, sitten opitte vähemmän ja teistä kasvaa tyhmiä ja tietämättömiä aikuisia", sanoo Linda-opettaja. "Ei, en oikeasti toivo puhelimia tunneille", päättää Annet.

 

Eihän meillä Ynkissäkään "saa" käyttää puhelimia tunneilla! Miten Hollannissa asia hoidetaan, kun me emme ikuisista ponnisteluistamme huolimatta siinä aina onnistu? "Me otamme puhelimen loppuviikoksi takavarikkoon, jos sitä käytetään tunnilla", kertoo Linda. "Ei onnistu Suomessa, ei meillä ole oikeutta tehdä tuota", toteaa Knut. "Hollannissa vanhemmat hyväksyvät koulun säännöt", vastaavat vieraat. "Tosin jotkut koulut ovat muuttaneet sääntöä ja takavarikoivat vain loppupäiväksi, koska vanhemmat ovat valittaneet."

 

Perjantaiaamuna vierailuviikko huipentui koko koulun yhteiseen päivänavaukseen, jossa hollantilaiset vieraat ja omat kasiluokkalaisemme kertoivat sujuvalla englannin kielellä viikon tapahtumista.  "Hieno viikko, onnistui jälleen yli odotusten", toteaa Knut, ja samaa mieltä ovat hollantilaiset opettajat Linda ja Ytske, jotka ovat olleet mukana jo useita kertoja. Kahdeksasluokkalaiset odottavat nyt innokkaasti omaa vastavierailuaan, joka tapahtuu maaliskuussa.

Lauantaina kouluun! 

Muistattehan, että huomenna lauantaina 29.1. peruskoululaisilla on koulupäivä. Vanhemmat ovat  tervetulleita seuraamaan opetusta, tapaamaan toisiaan ja opettajia sekä nauttimaan puffetin antimista.

Tervetuloa avoimien ovien päivään!

Viikkotiedote 18.1.2013

Tulevia opettajia

Koulussa on nähty tällä viikolla uusia kasvoja. Opettajiksi opiskelevat Lauri, Riku, Ulpu, Jenni ja Saara suorittavat opintojensa loppuvaiheen soveltavan harjoittelun jaksoa Yhtenäiskoulussa. Harjoitteluun kuuluu sekä tuntien pitämistä että kuuntelemista.

Myös opettajainkokoukseen osallistumisen saa ottaa osaksi harjoittelua. Lauri, jonka ohjaajana Ynkissä toimii fysiikanopettaja Ritvis, on viihtynyt kokouksissakin. "Täällä on hyvä ilmapiiri ja yhteishenki, ja meidät on otettu ystävällisesti vastaan."

Harjoittelijamme kouluttautuvat opettajiksi Viikin norssissa, joka on valtava koulu hienoine tiloineen ja huippuvarusteluineen. Kentällä harjoitteleminen tuo opiskeluun tärkeitä uusia näkökulmia. Historian opettajaksi valmistuvaa Rikua viehättää Yhtenäiskoulun pienuus sekä rento ja rauhallinen tunnelma. Hän pitää sitä hyvänä asiana niin opiskelijoiden, opettajien kuin näiden välisen suhteenkin kannalta. "Tuntuu tosi mukavalta, että kaikki tuntevat toisensa."

Myös Saara ja Jenni, jotka ovat olleet mukana Tiian kuudennen luokan koulupäivissä, pitävät Yhtenäiskoulun perhemäisestä ilmapiiristä. Pieni tiedustelu paljastaa, että molemmat ovat päätyneet ammatinvalintaansa pitkää tietä: takana on teatterikoulun tanssitaiteen opintoja, lastentarhanopettajakoulutusta, kasvatustieteitä hallinnollisesta näkökulmasta sekä monta vuotta käytännön työtä kouluissa. Motivaatio ammattiin on siis syntynyt kokemuksen ja pitkän harkinnan pohjalta. Mikä vetää luokanopettajan työhön?

Saaralla ja Jennillä on vastauksia vaikka kuinka paljon: Usko lapsiin ja ilo siitä, että voi saada heidät oikeasti syttymään ja innostumaan. Selkeä työnkuva, josta huolimatta jokainen työpäivä on erilainen. Tieto siitä, että itse voi kehittyä työssään koko ajan. Mahdollisuus saada perehtyä kaikkiin aineisiin ja johdattaa lapsia kiinnostumaan maailmasta.

Käytännön koulutyötä jo runsaasti kokeneet Saara ja Jenni lähtivät opettajaksi pätevöittäviin opintoihin realistisina optimisteina. He eivät elätä ruusuisia kuvitelmia työstään tai usko olevansa maailman lasten pelastajia. Opettajan työ on täynnä haasteita, joista suurimpia on lasten elämään kuuluvien murheiden ja vaikeuksien kohtaaminen. Se on jaksettava kantaa hajoamatta itse, kuten myös työhön sisältyvä valtava vastuu. Antoisa, inspiroiva työ vaatii aina paljon, mutta antaa vielä sitäkin enemmän.

Energisten, uusin taidoin varustettujen nuorten opettajien näkeminen koulussa tuottaa iloa kokoneillekin kollegoille. Vuorovaikutus on hyödyksi molemmille osapuolille. Toivotamme jokaiselle harjoittelijalle menestystä opinnoissa ja tulevassa työssä!

Mikä minusta tulee?

 

Kuten harjoittelijoittemme esimerkki osoittaa, tulevaa ammattiaan ei tarvitse päättää kovin varhain. Opinnoista kannattaa silti pitää kiinni ja tarttua innolla uuteen. Ala saattaa vaihtua, mutta kaikesta opitusta on hyötyä ja iloa jossain vaiheessa.

Hakuaika eri oppilaitoksiin lähestyy, ja oman jatko-opintosuunnitelman teko on ajankohtaista niin ysiluokkalaisille kuin abeillekin. Lähiviikkojen aikana lähes kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa on avoimet ovet.

Ravintola-ala kiinnostaa monia. Koko ysien porukka kävi torstaina tutustumassa ravintolakoulu Perhoon. Vierailijat saivat maistaa kyytön kieltä ja leppälastuilla savustettuja kotimaisen juustolan herkkuja. Baariluokassa saatiin työnäyte mestaroinnista tiskin ammattilaispuolella. Keittiövälineiden tunnistuskilpailuun osallistuneet voivat nyt jännittää, tuleeko päävoitto: illallinen kahdelle ravintola Perhossa.

Käynneillä oppii monenlaista. Samalla tulee tutkittua käytännössä, miten opinahjoon pääsee. Sekään ei ole ensimmäisen jatkopaikan valinnassa merkityksetön seikka.

Oma lukio on tietysti lähin. Sinnekin ysit voivat tulla avoimien ovien päivänä 29.1. klo 13 - 15 katsomaan, miltä lukio-opiskelu näyttää. Tutorit ovat jo valmistautuneet vieraiden vastaanottoon. Hakijoita Ynkkiin on viime vuosina ollut paljon, ja sisään pääsee ensi syksynäkin 50 uutta lukiolaista.

Peruskoulun päättöluokkalaisten kotiväkiä valistetaan jatko-opintoasioissa peruskoulun avointen ovien päivänä lauantaina 26.1. klo 9.45 auditoriossa. Silloin alkava opotunti on avoin kaikille. Tervetuloa!

Työn iloa talvipäiviin!

Hyvää vuotta 2013!

 Uuden lukukauden alkaessa Yhtenäiskoulussa tartuttiin työhön energisesti ja valoisin mielin. Ensimmäinen viikko sisälsi työntäyteisten päivien lisäksi myös tärkeitä iltatilaisuuksia.

-Mitä toivon lapseni ensimmäiseltä koululta? Tätä kysymystä pohtivat koulun kirjastoon keskiviikkoiltana kokoontuneet vanhemmat, joilla on edessään tärkeä ratkaisu: pienen tulevan koululaisen aloituspaikan valinta. Ryhmissä pohtimisen jälkeen keskusteltiin yhdessä.

Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus tuntuivat olevan vanhempien mielestä koulussakin ylivoimaisesti tärkeimpiä asioita. Selvää onkin, että koulunkäynti voi sujua vain jos nämä perusasiat takaavat oppimisen ilon ja rauhan. Peruskoulun rehtori Sari ja apulaisrehtori Janiina toivottivat vanhemmat lapsineen tervetulleiksi Yhtenäiskouluun luottaen siihen, että koulumme rauhallinen ja perhemäinen ilmapiiri sekä välituntileikkeihin innostava piha ovat oivallinen kasvuympäristö pienelle ja isommallekin koululaiselle.


Iltaa istuttiin koululla myös torstaina. Joukko kahdeksasluokkalaisia ja heidän vanhempiaan kokoontui Knutin ja Hennan kanssa suunnittelemaan perinteistä kansainvälistä koululaisvaihtoa. Muutaman viikon kuluttua saamme vieraita Hollannista, ja myöhemmin keväällä ryhmä kasiluokkalaisia suuntaa vastavierailulle Hollantiin.

Abit vanhempineen puolestaan istuivat auditoriossa saamassa infoa ylioppilaskirjoituksiin liittyvistä asioista. Opo Sari, rehtori Jouni sekä joukko eri aineiden opettajia kertoivat kevään aikatauluista sekä eri aineiden kokeista ja niihin valmistautumisesta. Sari kertoi myös jatko-opintomahdollisuuksista. Loppukiri on edessä, ja siihen yritetään kannustaa kaikin voimin.

Miten ihmisestä tuli ihminen?

 

Historianopettajamme Antin perjantaiaamuna pitämän päivänavauksen otsikko hiljensi niin isot kuin pienetkin kuuntelemaan tarinaa yhteisestä menneisyydestämme. Karttojen ja mielenkiintoisten kuvien avulla Antti näytti, miten nykyisin yli 7 miljardiin yltävä ihmiskunta lähti muinoin kehittymään noin 150 olennon joukosta jossain kaukana Afrikassa. Esitys kertoi myös esi-isistämme apinoista ja osoitti, että ne ovat monilta taidoiltaan jo lähellä ihmistä.

Mikä sitten tekee ihmisestä ihmisen? Monet tätä pohtineet ovat päätyneet neljään sanaan: rakkaus, huolenpito, solidaarisuus ja yhteisöllisyys. Siitä huolimatta, että nykyään voimme monin tavoin kokea olevamme osa koko valtavaa ihmisten yhteisöä, asumme ja työskentelemme yhä enemmän yksin. Jotta yksikään ihmisyyteen kuuluvasta neljästä tärkeästä asiasta ei pääsisi unohtumaan,  tarvitaan Antin mielestä myös pieniä, ihmisen kokoisia yhteisöjä. Esitys päättyi hauskoihin kuviin omasta koulusta. Päivänavauksesta välittyi opettajan kaunis rakkaudentunnustus omalle työpaikalle, Yhtenäiskoululle ja sen ihmisille.

Rakastetaan ja huolehditaan!