Kuutoset saaristomerellä
Kuudesluokkalaiset viettivät ikimuistoisen leirikouluviikon Nauvossa, keskellä Suomen kauneinta saaristoa.
Hauskaa ohjelmaa riitti koko viikoksi. Kalastelun ja soutelun lomassa tutkittiin sekä metsän että rannan eliöstöä, oltiinhan luontoleirikoulussa.
Matti-opettajalle ja koko luokalle jäi viikosta hyvä mieli. -Kiva paikka, hienot ilmat, kaikki meni nappiin!
Potku kohti kesää
Torstain perinteisessä potkupallo-ottelussa opettajat hävisivät mennen tullen. Ekan erän voitti koko koulu 6 - 0 ja toisen erän alakoulu 2 - 0. Onnea voittajille!
Kevätkahveilla kiiteltiin
Vanhempainyhdistyksen kuohuviinitarjoilu kruunasi jälleen henkilökunnan yhteisen kahvitilaisuuden toiseksi viimeisenä koulupäivänä. Kukkia ja lahjoja jaettiin, kiitoksia sateli ja tippa tuli silmään, kuten joka vuosi.
”Yhtenäiskoulu on vienyt palan sydämestäni tavalla, jota en ollenkaan osannut odottaa”, totesi lukion rehtori Silja kiittäessään haikeana ynkkiläisiä kahden vuoden yhteistyöstä. ”Toipa rehtorin rooli eteen millaisia tilanteita tahansa, ihmissuhteissa on tässä talossa aina riittänyt lämpöä ja ystävällisyyttä.” Siirtyessään nyt takaisin omaan kouluunsa luonnontiedelukioon Silja osoitti vielä erityiskiitokset koulusihteeri Pialle, apulaisrehtori Kristalle, rehtorikollegalleen Sarille sekä vanhempainyhdistykselle, jonka kaltaista ei joka koulusta löydykään.
Ynkissä viihdytään, ja porukka opettajista henkilökuntaan pysyy melko samana vuodesta toiseen. Ne muutamat, jotka tänä keväänä lähtijöinä kukitettiin, hyvästelivät työyhteisömme ylistävin sanoin. Päivi, jolle Ynk oli ensimmäinen työpaikka historian opettajana, kiitti työkavereitaan laululla "Perfect Day".
Jo joutui armas aika
Kevätjuhlassa tulevat ylioppilaat astelivat saliin opettajien kuoron säestäessä kulkua laululla "What a Wonderful World". Suvivirsi raikui, rehtori loi tyytyväisen katsauksen menneeseen lukuvuoteen ja yhdeksäsluokkalaiset hyvästeltiin ruusuin.
Pienet ekaluokkalaiset saattelivat ylioppilaat lavalle noutamaan todistuksiaan. Perinteet hallitsevat Yhtenäiskoulun kevätjuhlaa, ja tunnelma on aina yhtä lämmin.
Uusi ylioppilas Julia sanoi puheessaan ymmärtävänsä nykyään yhä paremmin oman rakkaan "kaveripainotteisen" koulunsa merkityksen. "Tässä talossa tulee lämmin ja turvallinen olo. Täällä oppilaista oikeasti välitetään." Julia puhui avoimesti ja rohkaisevasti myös pelosta, jota jokainen lähtijä tuntee uuden edessä. Kauniin kiitoksen saivat niin opettajat, henkilökunta, pihalla vilistävät alakoululaiset kuin omat opiskelukaverit, jotka ovat taanneet sen, että nauru on kuulunut jokaiseen päivään kuluneen 12 vuoden aikana.
"Let It Grow", lauloi tuore ylioppilas Mikael säestäjinään koulukavereita seitsemäsluokkalaisesta ylioppilaaseen. Tuttu loppulaulu "Käyn ahon laitaa" saatteli väen pihalle, missä aamun piiskaava sade oli onneksi tauonnut. Juhla jatkukoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti