Kevään edetessä ollaan siirretty kelloja, otettu vastaan pääsiäistä perinteisin menoin, aprillailtu ja juotu kuravettä. Pynkissä ollaan puuhasteltu hyvinvoinnin parissa ja asiaa tarkasteltu monesta eri näkökulmasta. Ollaan pohdittu ihmisten välisen yhdenvertaisuuden kysymyksiä, ollaan tutkittu asiaa kestävän kehityksen vinkkelistä, iloittu yhdessä sekä reippailtu, taiteiltu ja varmuuden vuoksi otettu loitsutkin avuksi...
Au revoir, Lola ja Maélys!
Yhdet haikeat jäähyväisetkin jälleen jätettiin: ranskalaiset vaihto-opiskelijat Lola ja Maélys tulivat vierailunsa päähän, minkä kunniaksi he kestitsivät sekä opettajia että oppilaita. Itse asiassa päästiin nauttimaan oikeasta Ranska-fiestasta! Paistettiin creppejä, koristeltiin koulua Ranskan hengessä; leikittiin roolileikkejä ja juotiin lähtökahveja.
Tulevat opettajat kertoivat nauttineensa ajastaan Suomessa suuresti. He kertoivat, että jos vain saisivat perheensä luokseen, he olisivat valmiit jäämään tänne pysyvästi! Ihmisten ystävällisyys ja englannin kielen taito ovat tehneet vaikutuksen. Ja ne vaihtuvat vuodenajat! Viettäessään kaksi kuukautta Suomessa Lolan ja Maélys saivat kokea kunnollisen Pohjolan talven sekä heräävän kevään valon. Kylmällekin ranskattaret vain viittasivat kintaalla. Upeita opettajia saa Ranskan maa💗
Kestävää kehitystä ja kiehtovaa kemiaa
Miten vettä puhdistetaan? Miten biomuovia valmistetaan? Miten tekoälyä opetetaan? -Ryhmä viidesluokkalaisia pääsi tutkailemaan Tekniikan Museoon tällaisia asioita How-oppimisympäristön työpajoihin. Pajoissa opiskeltiin luonnontieteeseen ja teknologiaan liittyviä asioita tekemällä ja kokemalla. Fokus pajoissa oli kestävässä kehityksessä. Ihaninta taisi olla biomuovin valmistus. Pehmeä perunajauhopohjainen möykky muuttui muovintapaiseksi palleroksi mikrolämmityksen jälkeen.
Mihin teidän perhe käyttäisi 500 euroa?
Yläkoulun ympäristöoppilaat ovat perehtyneet ruokahävikkiin. He pitivät aiheesta kiinnostavan aamunavauksen, joka pisti todella meidät miettimään: Tutkimusten mukaan keskivertosuomalainen nimittäin heittää 20-30 kilogrammaa ruokaa roskiin. Rahaksi muutettuna se on perhettä kohden noin 500 euroa roskiin. Samanaikaisesti ruokajätteen ynpäristövaikutukset ovat ikävät, sillä kaikki ei valitettavasti päädy kompostoitavaksi.
Ympäristooppillaat haastoivatkin ala-ja yläkoulun hauskaan kilpaan: se, kumpi onnistuu välttämään ruokahävikkiä parhaiten kuluvan viikon aikana voittaa Just dance!-välkän. Ainakin eka-tokaluokkalaiset ottivat haasteen vastaan vesi kielellä: ruokahävikkiä ei ole viikon aikana heiltä syntynyt muutamaa pikkupipanaa lukuunottamatta juuri ollenkaan! Tuloksia jäädään jännittämään...
Olemme ainutlaatuisia ja arvokkaita
Suomen Punaisen Ristin Rasismin vastaista viikkoa vietettiin 16.3.-20.3. ja se näkyi myös Pynkissä. Viikon aikana sekä ylä- että alakoululaiset pääsivät suunnittelemaan vaikuttavia julisteita. Lisäksi kaikki oppilaat pohtivat oppitunneilla, mikä tekee meidän koulustamme turvallisen. Näitä ajatuksia päästiin kuulemaan perjantain aamunavauksessa.
Muutamia ajatuksia siitä, mikä tekee koulustamme turvallisen:
*Säännöt
*Toimiva ja turvallinen rakennus
*Opettajat ja muut aikuiset kuuntelevat, ovat luotettavia ja ovat läsnä.
*On harjoiteltu sisäänsuojautumista ja poistumista sekä poistumisreittien käyttöä.
*Välituntivalvojat
*Koulussa on paljon kavereita, jotka kuuntelevat.
*Koulussamme ei kiusata, syrjitä, tai nimitellä.
*Koulussa saa ruokaa.
*Ruokalatädit.
*Se, että voi olla oma itsensä.
*Meidän koulussa saa olla erilainen.
Viikon jäljiltä kantaaottavia seinälehtisiä on nähtävissä ympäri koulua.
3B retkeili Helsingin keskustassa kulttuurin ja liikunnan merkeissä ja leikki turistia kotikaupungissaan. Tutuiksi tulivat keskustan monet nähtävyydet, Annantalo taidenäyttelyineen sekä Oodi ja sen inspiroiva ympäristö. 
Annantalossa tutkailtiin piilossa olemisen teemoja monihuoneisessa näyttelyssä, avaruutta ja ihmisyyttä installaation muodossa sekä ihasteltiin hartsipintaisiksi palapeleiksi muuttuneita tuntemattomia muunlajisia. Oodin suuri kiipeilyteline oli hitti, kuten myös kirjastosta lainattavat pallot. Osa nautiskeli myös sisätilojen rauhasta ja lämmöstä kirjojen parissa. Tämän porukan mukana kelpaa reissata!
Virvon varvon tuoreeks terveeks!
Ekaluokkaiset ottivat vanhat loitsut avuksi hyvinvoinnin parantamiseksi. Höyhenet pöllysivät, kun palmusunnuntain perinteiden mukaisesti koristeltiin pajunoksia kissoineen. Ulkoläksynä harjoiteltiin tuttu loru. Ja sitten koko 50-päinen Pajunkissa-kuoro pelmahti virpomaan opettajia, jotka ihan silmin nähden tilaisuudessa tuoreutuivat! Virpominen on perisuomalainen perinne, mutta kyllä loruun on ruotsinnoskin sepitetty: "Virvon varvon, må ni vara. Friska, glada utan fara!" Sopi muuten mainiosti ekaluokalaisille, jotka ovat vastikää vierasperäisiä kirjaimia harjoitelleet!
April, april, din dumma sill!
Juuri ennen pääsiäislomaa koitti den första april eli aprillipäivä! Tokaluokassa sen kunniaksi pulpetit ja tuolit oli siirretty syrjään oppilaiden liikkuvuuden lisäämiseksi. Oppilaat jaettiin ensin ryhmiin palapelin avulla. Sen jälkeen ryhmät selvityivät uuden koodikielen avulla tehtävän. Tämän jälkeen käytettiin opittua koodikieltä apuna selvittämään päivän istumajärjestys.
Till den första april dagens ära hade pulpeterna och stolarna flyttats åt sidan för att öka elevernas rörlighet. Eleverna delades in i grupper med hjälp av ett pussel. Därefter löste grupperna uppgiften med hjälp av ett kodspråk. Efter detta användes det nya kodspråket som hjälp för att ta reda på dagens sittordning.
Ranskan tunneilla aprillailtiin ranskalaiseen tapaan! Ranskassa aprillipäivän perinne on askarrella poisson d'avril eli aprillikala. Paperista tehty kala kiinnitetään huomaamatta jonkun selkään, ja tämä sitten mitään aavistamatta hippaloi höpläänvedettynä ympäriinsä, kunnes jonkun hihitys asian paljastaa.
ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ!
