Louhenkallioilla puhaltelevat jännittävät tuulet. Koulumme on melkoisen metamorfoosin edessä. Perusparannuksen myötä koulutalo uudistuu ja jo sitä ennen pohjoismainen kieli- ja kulttuuripainotus alkaa tuoda uusia näkökulmia oppimisen tavoitteisiin, työtapoihin ja sisältöihin.
Malja Pohjoismaiselle yhtenäiskoululle
 |
| Skål eli Skuul !!! |
Pohjoismaisen yhteiskoulun iloisia avajaisia vietettiin tiistaina 10.9. Oppilas- ja opettajakunta kokoontuivat omaan juhlaansa aamulla sekä kutsuvieraat, vanhempien ja oppilaskunnan edustajat juhlivat iltapäivällä. Ohjelmassa oli puheita, pieniä esityksiä, malja Pohjoismaiselle yhtenäiskoululle sekä kakkukahvit.
 |
| Avajaisfanfaarin aika! Peppi Pitkätossu-teema kajahti upeasti trumpetilla. |
Kutsuvieraina tilaisuuteen saapuivat muunmuassa pormestari Juhana Vartiainen, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Johanna Laisaari; perusopetusjohtaja Outi Salo, ruotsinkielisten palveluiden johtaja Niclas Grönholm, aluepäällikkö Kimmo Mustonen, toimittaja ja poliitikko Björn Månsson, kaupunginvaltuutettu Marcus Rantala sekä koulun johtokunnan puheenjohtaja Sanna Valtonen.
 |
| Aluepäällikkö Kimmo Mustonen |
 |
| Johtokunnan puheenjohtaja Sanna Valtonen |
Puheissaan juhlapuhujat muistelivat pohjoismaisen koulun syntyä idean esittämisen ajoista parinkymmenen vuoden takaa tähän päivään. Helsingin kaupungin pitkäaikaisena strategiatavoitteena on ollut perustaa Helsinkiin pohjoismaista näkökulmaa painottava koulu, jonka toiminnassa kulttuuri ja kieli kietoutuvat sivistäväksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa painottuisivat kieli- ja kulttuuritietoisuus, ilmiölähtöisyys, yhteistyö ja vuorovaikutus.
Yhtenäiskoulun valikoituminen pohjoismaiseksi kouluksi ei ollut sattuma: perusopetusjohtaja Outi Salo kertoi, että Yhtenäiskoulun vahva oppilaslähtöisyys, yhteisöllisyys ja into kehittää olivat ominaisuuksia, joiden varaan uudenlaista koulua oli hyvä lähteä rakentamaan. Omassa puheenvuorossaan johtokunnan puheenjohtaja Sanna Valtonen hämmästeli koulun pontevaa otetta ryhtyä uudistustyöhön. Toisaalta hän muistutti, että alkuhuuman haihduttua uusi tehtävä tarvitsee vahvaa tukea ja resurssointia onnistuakseen.
 |
| Mainio juontajaviisikko vielä odottelemassa H-hetkeä. |
 |
| Soittajat ja räppääjät odottelivat vuoroaan. |
Koulun oppilaat, opettajat ja vanhemmat toivat juhlaan yhteisen musiikkitervehdyksen.
Ekaluokkalaisten kuoro, kuudesluokkalaisten räppiryhmä ja bändi sekä opettajista, vanhemmista ja oppilaista koottu kuoro esittivät musiikin opettaja Petran sovittaman laulusikermän. Siinä vuorottelivat kekseliäästi Kaj Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle, Petran säveltämä pynk-räppi sekä 50 ekaluokkaisen ruotsiksi laulama ja leikkimä "Min hatt den har tre kanter".
 |
| Jälleen kerran: Emännille kiitos💓 |
Peppi Pitkätossun askelissa
Rehtori Sari Sola kuvaa tässä vaiheessa syksyä mielialojaan innostuneiksi ja jännittyneiksikin, olemmehan me aivan uuden edessä. Hämmennys on opettajakunnassa vaihtunut iloon ja tekemisen meininkiin. Suomi-ruotsi-luokka on saatu alkuun ja vähitellen pohjoismainen näkökulma alkaa näkyä myös koko koulun työskentelyssä teemoina ja oppimiskokonaisuuksina. Uuden haasteen edessä Sari lainaakin osuvasti Peppi Pitkätossua: "Sitä en ole koskaan ennen kokeillut, joten selviän siitä varmasti!"
Tervetuloa Ia-open 1A-lle!
Ensimmäisen suomi-ruotsi-luokan opettaja Ia Qvist on pitkänlinjan kielipedagogi. Hän on luokanopettaja, joka on myös englannin kielen aineenopettaja. Opettajauransa aikana hän on opettanut myös saksaksi ja ruotsiksi. Kaksikielisestä opetuksesta tuoreimmassa muistissa Ia:lla on Rekolanmäen suomi-englanti-luokka Vantaalla. Siellä opetuksessa ja oppimisessa tavoitteena oli saavuttaa ”toiminnallinen kaksikielisyys”.
Ia kertoo, että hänestä on aina ollut innostavaa puuhailla eri kielien parissa. Kieliluokkien luotsaaminen on innovatiivista ja luovaa pioneerityötä, kun lasten taitoja aletaan yhteisön voimin rakentaa. Niinpä, kun suunnitelmat pohjoismaisen koulun perustamisesta Helsinkiin kymmenisen vuotta sitten julkaistiin, Ia pistin asian korvan taakse ja jäi seuraamaan asian kehittymistä.
Pynkkiin kotiutuneella Ialla on nyt opetettavanaan 25 suomenkielistä lasta, jotka opiskelevat suomeksi ja ruotsiksi. Opetuksen tavoitteet vastaavat sisällöllisesti peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteita. Ekaluokan aikana opitaan lukemaan suomeksi ja todennäköisesti myös ruotsiksi! Ruotsin kielen tunteja on 5 ja suomen kielen tunteja 4. Kaikkia muita oppiaineita opiskellaan tasaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi.
 |
| Liikenneturvallisuusviikon touhuja |
Ia kertoo, että ruotsin kielen oppiminen aloitetaan ihan puhtaalta pöydältä. Aluksi kielet sekoittuvat arjen koulutyössä. Opelle puhutaan, ja opekin vastaa suomeksi, -paitsi ruotsin tunnilla ope puhuu ruotsia (: Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Opetus toteutuu kokonaisopetuksen periaattein. Viikon kaksikielinen teemasanasto vie teeman, joka tulee usein ympäristöopin sisällöistä. Sitten leikitään, lauletaan, liikutaan, piirretään ja askarrellaan. Oppiminen on toiminnallista ja monikanavaista, mikä on erityisesti pienelle lapselle luontevin tapa oppia sekä taitoja että käsitteitä. Kielitietoista yhteistyötä on ehditty viritellä jo liikuntatunneilla naapuriluokan kanssa: ohjeita ja muuta opetusta annetaan koko ryhmälle kaksikielisesti: Ia-ope puhuu ruotsia ja Hilma-ope suomea!
Kimmo Mustonen lainasi juhlapuheessaan suomenruotsalaista runoilija Edith Södergrania (suom. Uuno Kailas):
"Kummalliset kalat liukuva syvyydessä, tuntemattomat kukat loistavat rannalla; olen nähnyt punaista ja keltaista ja kaikki toiset värit, mutta ihana meri on vaarallista nähdä, se herättää tulevien seikkailujen janon: mitä on tapahtunut sadussa, on tapahtuva minullekin."
Todellakin, miten jännittävän edessä olemmekaan!
