Pynkin hullu vuosi 2025-26 on tullut päätökseensä. Koulutyö uudessa kiinteistössä on ollut uuden opettelemista; laivan purjehtimista ja rakentamista samanaikaisesti. Monivaiheista, yllätyksekästä; jatkuvaa ongelmanratkaisua, poisoppimista ja uuden omaksumista. Ihan niin kuin elämässä yleensäkin! Mutta hienosti koulutyö on jatkunut ja suunnassa on pysytty. Omat tärkeät perinteemme ovat jatkuneet. Voidaan kaikki taputtaa itseämme ja toisiamme olkapäälle ja todeta: Hyvin vedetty! Ensi syksynä tämä osataan jo💖
Ilahduta kortilla!
Kädentaitoja
Tänäkin vuonna on opeteltu pykäpistoja, virkkausta, neulomista, koneompelua; sahaamista, naulaamista, poraamista ja mitä vielä. Ekaluokkalaiset saivat viime hetkinä nalleillensa silmät päähän ja kuonot paikoilleen ja pääsivät omiin koteihinsa kesän viettoon. Kylläpä ne ovatkin rakkaita: onhan niiden kanssa jo varsin paljon koettu...😉
Kolmoset ehtivät jo virkkaushommiin, Tässä ihania tuotoksia käsityöntunneilta🦋🌈
Ihan oikeitakin pehmoeläimiä hiippaili koulun käytävällä. Pynk sai Aslan-kissan (@punatiikeri_aslan) vierailulle kouluun. Kisu ilahdutti koulun opilaita ja aikuisia ja piti silmällä pihan touhuja tarkkaavaisena🧐
Tulevat seiskat tapasivat toisensa
Tulevien seiskojen tutustumisaamussa kuultiin Pynkin mainioiden tukioppilaiden haastattelu siitä, miten yläkoulu on eronnut alakoulusta. Sen lisäksi uudet ja vanhat pääsivät kiertämään rakennusta, leikkimään ja vastailemaan kiperiin Kahoot-kysymyksiin. Tutuiksi tulivat jo talon lisäksi moni ope ja vielä useampi vanhempi oppilas. Lämpimästi tervetuloa Pynkkiin syksyllä!
Ysin eräjormat yhdessä vielä kerran
Taas ollaan saamassa yksi satsi kolilaisia uunista ulos. Päättöretkellä yövyttiin perinteisesti Nuuksion metsän hellässä huomassa. Retkellä sujuivat niin ruuanlaitto kuin tiskaus, sekä uiminen että kalastus - ehtaa kolilaista meininkiä! Ekaa kertaa päättöretkien historiassa kävi myös kalaonni: Aurora nappasi komean hauen!
Tähdet ovat syttyneet: Chicken Nuggets and Munasaar!
Musiikki yhdistämät
Keväällä tehtiin suomen kielen ja musiikin oppiaineiden välinen yhteistyö, jossa 7 A ja 7 B perehtyivät kumpikin laulaja-lauluntekijä Lyytin kappaleeseen sekä äikässä että musassa. 7A teki sovituksen Lyytin kappaleesta "Olen matkalla kaatamaan patsaita" (Meitä ei ole kutsuttu, 2020). 7 B teki puolestaan sovituksen Lyytin kappaleesta "Tuolileikki" (Pidän sulle paikkaa, 2025). Suomen kielen ja kirjallisuuden tunneilla oppilaat perehtyivät kappaleiden lyriikoiden analysoimiseen erittäin onnistuneesti.
 |
| Artisti Lyyti kiittää seiskoja tuotoksista💞. Hän lähettää terveiset Pynkin väelle ja toivottaa hyvä kesälomaa. |
Kevät on opintoretkien aikaa. Erityisesti viimeisen kouluviikon aikana koulu hiljenee, kun luokka toisensa perään pakkailee eväitä ruokalassa ja häipyy teille tietymättömille.
Kolmosten retkipäivä hujahti Oodissa ja Talvipuutarhassa. Oodissa sai joko lukea ja hengailla kirjastossa tai viipottaa menemään leikkipuistossa. Kahvilaostoksillakin käytiin. Ope antaa kehut Oodin sydän -korvapuustille! Oodista matka jatkui jalan Töölönlahden ympäri Talvipuutarhaan, jossa ihasteltiin niin kasveja kuin karppejakin. Molemmat kohteet ovat maksuttomia (pullasta pitää kyllä maksaa!), joten ne kannattaa pitää mielessä kesälomatekemistä miettiessä! 📚🌳😎
Seiskojen retkipäivä Suomenlinnassa sujui mukavissa tunnelmissa ja aurinkokin pilkahteli🌞 Tunneleita koluttiin, jätskejä syötiin ja maisemia ihailtiin. Rohkeimmat kävivät jopa vähän uittamassa jalkoja meressä.
Seiskat vierailivat myös Koskelan nuorisotalolla💞 Vinkki lomailijoille: NuTa on auki myös kesäkuun ja sinne saa mennä pelaamaan, hengaamaan ja osallistua vaikka tapahtumiin💫
Ekaluokkalaisten vuoden pääpäivä lienee ollut retki Heurekaan! Pynkin vanhempainyhdistyksen ryhmäytymisrahalla päästiin ihmettelemään ällistyttäviä Jääkauden jättiläisiä, leikkimään fysikaalisten ilmiöiden parissa leikkinäyttelyyn ja katsomaan uusittuun planetaarioon luonnon monimuotoisuudesta kertovaa piirroselokuvaa. Olipa innostava ja hauska päivä! Kun päästiin matkustamaan junallakin! Lämmin kiitos vanhenpainyhdistykselle antoisasta päivästä!
 |
| Aika komea jono, ei päätä ei häntää.😁 |
Kaikkea muutakin mukavaa...
Koko koulun pihapiknik järjestettiin tänä vuonna koulukallioiden sijasta Kimmonpuistossa. Olipa mukava taas törmäillä myös vanhoihin ynkkiläisiin. Aurinkoinen iltahetki vilahti hetkessä.
 |
| Vy:n Buffassa sai herkutella vaikkapa suppis- ja raparperipiirakalla |
Tämän vuoden Talent Tapahtumassa luokkatasot olivat valinneet etukäteen yhden edustajan koko alakoulun yhteiseen loppushowhun. Saimme ihailla todella nautittavia, taitavia ja hyvinharjoiteltuja esityksiä.
Yhdeksän vuotta lukujuhlista ja nyt ysit viettivät päättäjäisgaalaansa riemukkaissa merkeissä. Tunnustuksia jaeltiin niin oppilastovereille kuin opettajille ja otettiin ilo irti koulun päättymisestä. Haikeuttakin on ilmassa: yhdeksän vuotta on pitkä aika. Elää yhdessä, kasvaa yhdessä, oppia yhdessä.
Uusiin vaiheisiin
Lauantain 30.5. ensimmäistä kertaa koulumme historiassa kouluväki jakaantui kahteen eri kevätjuhlaan. 2.-6.luokkalaiset juhlivat heti aamulla. Tässä seremoniassa saateltiin kuudesluokkalaiset kohti yläkoulua. Puheessaan rehtori Sari Sola korosti lukutaidon merkitystä: "Lukeva lapsi on ajatteleva lapsi." Mitä paremmaksi lukijaksi kehittyy, sitä enemmän saa tietoa maailmasta ja voi muodostaa asioista ikioman selkeän käsityksen. Rehtori kannusti kaikkia jatkamaan lukuharrastusta kesäloman aikana! Toisaalta rehtori muistutti ystävällisyyden merkityksestä. On tärkeä ymmärtää, miten paljon pienet ystävälliset eleet ja teot kouluyhteisössä merkitsevät.
Oppilaan puheen saapuivat pitämään peruskoulunsa päättävät Jesper Berg ja Siiri Takala. He tiivistivät mainiosti tärkeitä käytännöllisiä asioita, jotka tekevät kouluarjesta meille kaikille parempaa. "Älkää viettäkö peruskoulua yksin." "Muistakaa antaa muille turvallinen tila ja arvostakaa kavereitanne. On tärkeää, että jokaisella on turvallinen olo tullessaan kouluun. Tämä voi tarkoittaa niinkin pientä asiaa, kuin toisten auttamista tunnin tehtävissä tai mukaan pyytämistä välituntileikkeihin. Näiden asioiden tärkeys näkyy varsinkin nyt, kun peruskoulumme on loppumassa. Kun pidätte itsestänne ja toisistanne huolta on koulunkäynti hauskempaa ja ikimuistoisempaa." He myös rohkaisivat yläkouluun siirtyviä: Se voi tuntua pelottavalta ja raskaalta, mutta tosiasiassa vaikein asia on sama kuin alakoulussakin: sängystä nouseminen aamuisin!
Olet palanen Pynkin historiaa
Alakoulun juhlan jälkeen alkoi yläkoulun juhlallisuudet, ykkösluokkalaiset vierailevina tähtinä💓
Tänä keväänä Pohjoismaisesta yhtenäiskoulusta sai päättötodituksensa 56 nuorta. -Kylläpä aika rientää: juuri koulunsa aloittaneina tilliäisinä moni heistä oli ensimmäisissä koulujuhlissaan juhlimassa 100-vuotiasta Suomea!
Lähes 70-vuotisen perinteen mukaisesti airueet kuljettivat lavalle Suomen lipun ja koulumme lipun, ja seremonia saattoi alkaa. Suvivirren hiljentävien sävelten jälkeen rehtori Sari Sola tervehti uuteen elämänvaiheeseen astuvia. Puheessaan hän korosti, mitä sivistys parhaimmillaan on: "Sivistys ei ole vain tietojen ja taitojen oppimista, vaan se on kykyä ja halua soveltaa näitä oppeja yhteisön parhaaksi. Tätä voimme kutsua sydämen sivistykseksi. Se on inhimillisyyden ydin, joka näkyy arjessa myötätuntona, toisten kunnioittamisena ja maailman ymmärtämisenä monesta eri näkökulmasta." "Ja toivon, että olemme onnistuneet tänäkin vuonna herättämään teissä nuorissa halun kehittyä hyvinä, inhimillisinä ja muuta huomioivina ihmisinä."
Rakkaaseen traditioomme kuuluu, että ekaluokkalaiset, ysiluokkalaisilta syksyllä Aapisensa saaneet, kukittavat nuoret ja saattelevat heidät vastaanottamaan päättötodistuksensa luokanvalvojilta.
Aimo Hallivuori piti Oppilaan puheen. Hän aloitti lainaamalla John F. Kennedyä, joka aikanaan puolusti avaruusohjelmaa sanomalla: "Emme me mene Kuuhun, koska se on helppoa, vaan koska se on vaikeaa." Elämässä pitää uskaltaa mennä epämukavuusalueelle, kuten hän koulua ja yhteisöä vaihtaessaan kolme vuotta sitten. Vähitellen hän tuli osaksi ryhmää ja kouluyhteisöä ja nyt kolmen vuoden Pynkissä olon jälkeen hän kuvaili lämmöllä suhdettaan oppilaisiin ja opettajiin, ja sitä, mitä kaikkea hän on uuteen yhteisöön solahtaessaan oppinut. Hän myös pohti, mitä tarkoittaa sana "peruskoulu". "Se saa meidät tutustumaan kiinnostuksen aiheisiin, harrastuksiin, jopa työuriin." Ja "toisaalta se on vasta elämän alku: meillä on edessä vielä 5-7 kertaa ne yhdeksän vuotta. Tuossa ajassa pysty tekemään paljon, paljon enemmän kuin luulisi."
Ja puheen lopussa ympyrä sulkeutui: "Vuonna 1969 kolme astronauttia lähtivät maasta tähdäten Kuuhun. Tänään PYNKin ysit nousevat peruskoulusta tähtiin. Riippumatta tarkoista päämääristämme matkamme tulee olemaan hieno. me emme tee tätä matkaa siksi, että se on helppo, vaan koska se on vaikea. Joten tehdään se! " Aimo päätti puheensa.
Puheen hienot ajatukset jäivät ilmaan, kun Vilma Kivimäki ja Siiri Takala esittivät pianolla ja viululla Jules Massenenetin Meditation.
Sitten laulettiin tietenkin meidän Pynkin ikioma hymni Palanen Ynkin historiaa, ja opettajat hyvästelivät lähtijät jäähyväislaulullamme Kuulen, sua kutsuu maailma. Molemmat ovat musiikinopettajamme Petran säveltämiä ja sanoittamia. Ja ihan lopuksi kirmattiin kesälaitumille, - ja elämään, Juha Watt Vainion riemukkaan Käyn ahon laitaa- rallatuksen siivittämänä!
Hyvää elämää, rakkaat ysit!
